My day in Helsinki!

Tällaista toivottiin, joten päätin sitten toteuttaa, vaikkei mitenkään hevosiin liitykkään. Toisin sanoen, jos olet kiinnostunut vain hevospostauksista, eikä kännykkälaatuiset kuvat houkuta, skippaa suosiolla koko postaus.

Päivä pyörähti käyntiin puuron ja spotifyn avustuksella.

Tässä näkyy vähän päivän asua, eli collegepaita / Cubus, farkut / GT, tennarit / Pajalan Kenkä, sekä rannekoruja, jotka sain tuliaisena Kreetalta. Kuvassa ollaan tosiaan juuri lähdössä, kello about puoli yhdeksän.

Matkalla harjoittelin teoriakoetta varten. :)

Pyssähdyttiin ostamaan jätskiä, nams!

Saavuttiin Helsinkiin kahdentoista maissa. Vietiin auto ja kamat hotellille, josta lähdettiin bussilla kohti Linnanmäkeä. Kuvassa sisko ja veli.

Hotellihuoneessa. Tässä näkyy paremmin päivän asu.

Linja-autossa.

Lintsillä ehdittiin käymään vain yhdessä laitteessa, ennen kuin nälkä iski. Mentiin siis syömään johonkin lihapullabaariin, ja täytyy sanoa, että hyvää oli, vaikkakin mulle ehkä vähän turhan iso annos!

Pikkusiskon kanssa pienessä maailmanpyörässä.

Tässä puolestaan perheen kanssa isommassa maailmanpyörässä.

Raidattiin tällasella pikkusella valkosella pounilla siskon kans. 

Kuumana kesäpäivänä jäähilejuoma on ehkä parasta!

4D-Kino oli aika hauska! 

Karkkikaupan kautta hotellille.

Väsyneitä tyttöjä pitkän päivän jälkeen hotellihuoneessa.

Illallinen, jonka jälkeen mentiinkin nukkumaan. :)

Loppuun vielä pari kuvaa seuraavalta päivältä:

Lautassa kohti Korkeasaarta. Älkää kysykö miks mulla on toi sadetakki sisällä päällä. :D

Tikru!!!

Ehkä maailman söpöin villihevosvarsa.

Koko reissulta mukaan tarttui vain harjan ja hännän selvitysaine, ja tämänkin ostin Jämsästä. Tarpeellinen kuitenkin!

Tuija Rosenqvistin valmennuksessa 2/2

Toisin kuin maanantainen tunti tiistain tunti oli vasta iltapäivästä, ja se oli yhteinen. Aloteltiin taas itsenäisillä verryttelyillä. Runo oli ihan kivan tuntuinen, mutta lähinnä yritin kiinnittää huomiota mun omaan istuntaani, aivan kuten Tuija kehotti. Silti huomaamattani käänsin kokoajan yläkroppaani käännöksen mukaisesti sisäänpäin, joten Tuija sai huomauttaa siitä jatkuvasti.

Jatkettiin ravissa pienellä ympyrällä, vuorotellen joko ylittäen puomit kaarevalla uralla, tai kiertämällä niiden takaa. Tässäkin keskityttiin juurikin siihen mun yläkroppaan ja kääntäviin apuihin. Runo hoiti homman oikein mallikkaasti, kunhan muistin kunnolliset ulkoavut, jolloin ei päästy valumaan puomeiltakaan pois. Tuija kehui Runon tarkkaavaisuutta jalkojen kanssa - tamma tosiaan korjasi jalkansa aina oikeaan paikkaan!

Otettiin vähän laukkaa itsenäisesti, jonka jälkeen siirryttiin takaisin samalle ympyrälle. Tällä kertaa joka toinen kerta korotettujen ravipuomien yli, joka toinen laukkapuomien. Tämäkin sujui oikein hyvin, edelleenkin kunhan ulkoavut oli kohdallaan! Kun sain Runon tässä hyväksi, ravailtiin loppuravit ja lopeteltiin.

Kuvia on aika niukasti, mutta toivottavasti näillä selvitään!

Jäätiin valmennuksen jälkeen vielä hetkeksi juttelemaan Tuijan kanssa, joka lausahti seuraavanlaisesti Runosta "Uskon, että tästä hevosesta on kansalliselle tasolle asti missä vaan lajissa, ja tämä tulee luultavasti isona hyppäämään isoja, kunhan ollaan malttavaisia!". Vitsit miten hyvä fiilis tuli! On mulla upee heppa alla. :)

Kotiläksyksi saatiin puomi- + kavalettitreeniä, paljon treeniä istunnan kanssa, ja mulle myös mahdollisesti joku toinen harrastus, jossa ei istuta, ihan vaan siis tukemaan ratsastusta (ennen kuin joku kysyy, mulla on tietynlainen ryhtivirhe, joka vähän rajottaa mun harrastamisia...), ja näiden lisäksi hankitaan myös luultavasti Tuijan miehen Akin suosittelema tukiliivi, jotta saataisiin tota mun ryhtiä korjattua.

Tuija Rosenqvistin valmennuksessa 1/2

Maanantaina lähdettiin heti aamusta kohti Ratsuniittyä, jonne lähdettiin Runon, Runon omistajan Kaisan, ja Kaisan ratsun Pepen kanssa valmentautumaan. Perillä oltiin hyvissä ajoin, joten ehdittiin hyvin asettautua paikanpäälle. Maanantaina meillä oli Kaisan kanssa molemmilla yksityistunnit, ja päätettiin sitten että me Runolin kanssa mennään ensin hyppäämään, joten laittelin Runon aika äkkiä kuntoon.

Tuijan rakennellessa esteitä kentälle verryttelin itsekseni siirtymisten ja erinäisten kiemuroiden muodossa. Runo oli alkuun todella hidas niin edestä, kuin takaakin, joten Tuija käski meidät pienelle pääty-ympyrälle, jolla pyrittiin saamaan tammaan vähän enemmän reaktiivisuutta. Pikku hiljaa molemmat alko heräileen, joten välikäyntien jälkeen siirryttiin puomi-, ja kavalettitehtävien pariin.

Aloitettiin suhteutetulla linjalla (1,2). Alkuun puomit olivat maantasalla, josta ne nousivat lopulta ristikoiksi. Tarkoituksena tulla viidellä askeleella ja kaartaa kakkoselta vuorotellen oikealle tai vasemmalle. Näinkin yksinkertainen tehtävä oli meille vaikea ihan vaan sen takia, että ei meinattu millään mahtua viidellä tohon väliin, ja Runo olis kokoajan tullut mieluummin oikealla laukalla alas. Jossakin vaiheessa lisättiin tehtävään myös esteet kolme ja neljä. Yhden ainoan kerran saatiin toi linja tultua hyvin, joten se sai jäädä.

Tän jälkeen tultiin vähän rataa (3-8). Ensimmäisellä kokonaisella radalla onnistuttiin sähläämään kaikki mahdollinen, joten tultiin heti perään uudestaan. Tällä kertaa ensimmäiset kaksi estettä (3 ja 4) ok, jonka jälkeen Runo pääs pitkäks enkä saanutkaan sitä enää kiinni, ja tamma sitten päätti ettei käännykkään kolmoselle (=5)... Tää oli täysin mun moka, ja kaiken lisäksi jäin vielä tämänkin jälkeen takanojaan kiskomaan, kun en kerran saanut Runoa reagoimaan. Tässä vaiheessa Tuija tokas jotain tämän tapaista: "Kiskomallako sä kiität sitä hyvistä hypyistä?". Myönsin virheeni, ja aloitin jälleen alusta. Tällä kertaa kaikki osuikin täysin nappiin, ja saatiin oikeasti hyvä rata alle, jes! Tähän saatiin kaikki olla tyytyväisiä, joten lopeteltiin siihen.

Ps. Pahoittelen huonoa kännykkälaatua!

Ollaan huomenna lähdössä Helsinkiin lomailemaan, joten postauksen toinen osa luultavasti tulossa parin päivän kuluttua kuvien kera. Sen verran vielä, että oliskos teillä mitään suosituksia heppatarvikkeiden suhteen tuolla pääkaupunkiseudulla? Niin, ja haluatteko huomiselta Myday:n kuvien muodossa? :)

KoRa:n seuraeste

Koska iltakisat kyseessä, herätys vasta kahdelta, hehe. Kolmen maissa tallille ja puol viideltä lähtö Suojakalliolle. Runo meni suoraan koppiin, joten oltiin vähän etuajassa kisapaikalla, sillä olin varannut kopitukseen vähän ylimääräistä aikaa. Sillä välin kun itse kävin ilmoittautumassa ja tutustumassa rataan, äiti syötteli Runoa kentän laidalla.

Rata oli kivan yksinkertainen, ehkä jopa hiukan helppo, mutta sehän ei haitannut. Kertasin radan pari kertaa, jonka jälkeen menin varustamaan Runoa. Äiti katos tässä välissä johonkin, ja mulla tuli lopulta vähän kiire, tai niin mä ainakin luulin ja sen seurauksena hermostuin... No, Runo oli onneksi oikein nätisti, ja heti kun pääsin selkään hermostuneisuus oli tiessään.

1.

4.

5.

Verkassa Runo oli ihan fine, hypyt oli hyviä, parit paikat tosin hukassa, mutta joka tapauksessa radalle hyvillä mielin. Ensimmäinen ja toinen kaarevalla linjalla ok, kolmonen ja nelonen lähelle, mutta Runo pelasti. Vitonen jees, kutonen ja seiska taas pohjasta, mutta taas oli heppa skarppina, kasi hyvin. Olin tyytyväinen.

Menin loppuverkkailemaan Runoa, mietin tosin vaikka kuinka pitkään 80cm -luokkaan jälki-ilmottautumista, mutta päädyin kuitenkin tyytymään pelkkään 70cm. Hetken päästä meidät kuulutettiinkin palkintojen jakoon, sillä arv. A.1.0. Kahdet estekisat takana ja molemmista sijoitukset, hienoin tamma!

Kunniakierros.

Hirnauskis ja tervetuloa!

Ajattelin aloittaa taas pitkästä aikaa bloggaamisen, kun kerran niin kovasti teki mieli. Aiemmin blogeja on ollut vähän turhankin monta, mutta musta olis tuntunut jotenkin tosi tyhmältä jatkaa bloggaamista Runon vanhassa blogissa, varsinkin kun olen sitä niin epäaktiivisesti päivitellyt. Kaiken lisäksi suurin osa vanhan blogin lukijoista tuskin on edes tietoinen blogin olemassa olosta, sillä vaihdoin jossain vaiheessa blogin osoitettakin. Joka tapauksessa sen kummemmin en itseäni viitsi ruveta esittelemään, sillä esittelysivut ovat sitä varten. Samoin postaus ratsastuhistoriasta on tulossa erikseen myöhemmin. :)

Ylläolevat © Maria Alkila.

Ollaan Runon kanssa aloitettu nyt oikeen kunnon kisaaminen ja valmentautuminen, ja yllä olevat kuvat ovatkin viimeviikkoisista estekisoista, jotka olivatkin Runolle ensimmäiset laatuaan. Pienemmästä luokasta toinen sija, 0/0 tuloksella, isomman ekasta vaiheesta 4vp, mutta ei paha ekoiksi estekisoiksi, ei ollenkaan!

Ensi keskiviikkona vuorossa jälleen seuraestekarkelot, joissa hypätään 60-70cm. 29. päivä lähdetään vuorostaan Rosenqvistin Tuijalle Lempäälään valmentautumaan, ja siitä onkin sitten enää kuukausi Suomenhevosten Kuninkaallisiin, jonne Runo lähtee laatuarvosteluun.